*

Valtavaara Suomalainen sielunmaisema

Uusi Utopia - Eurooppa ja eurooppalaisuus, mitä se on? osa 2

Uusi Utopia – Eurooppa ja eurooppalaisuus, mitä se on?
Poliittisten järjestelmien tutkimus 
Heikki Valtavaara
 

1. Johdanto - osa 1.
2. Eurooppa alueellisena kokonaisuutena - osa 2.
3. Eurooppalaisuus menneisyytenä 
4. Eurooppalainen identiteetti
5. Relevantti eurooppalaisuus
 

2. Eurooppa alueellisena kokonaisuutena

Eurooppa-kokonaisuuden geopoliittinen rajaaminen on kylmän sodan päättymisen jälkeen osoittautunut vaikeaksi. Vanhemmat valtiomiehet, kuten Saksan entinen liittokansleri Helmut Schmidt on jo vuonna 2000 tuonut vahvasti esiin näkemyksensä, etteivät Venäjä, Valko-Venäjä, Ukraina eikä Turkki kuulu mukaan eurooppalaiseen kulttuuriperimään (Die Zeit: Wer nicht zu Europa gehört, 2000). 

Helmut Schmidt puhuu näkemyksellä, kokemuksella ja painoarvolla, johon nivoutuu mm. hänen keskeinen roolinsa Helsingin Sopimus 1975:ssä ja G8-huippukokousten käynnistymisessä. Yhdentyvän Euroopan laajenemista ja laajuutta arvioidessaan Helmut Schmidt painottaa eurooppalaisuutta ja Eurooppaa kulttuuristen arvojen ja lähtökohtien avulla (Die Zeit, 2000).

Vuonna 2000 Balkanin maista ei yksikään ollut EU:n jäsenehdokkaana. Niiden osalta entinen liittokansleri Schmidt esitti näkemyksenään, että kyseiset maat ovat integroituneet vain vähäisessä määrin eurooppalaisen kulttuurin jatkumoon (die Zeit, 2000)

Kirjassaan ”Contemporary European Politics” Eurooppa-tutkija Jose M. Magone ei esittele omaa näkemystään Euroopan yhdentymisen kulttuuripoliittisista lähtökohdista tai esitä näkökulmia maanosamme geopoliittisen rakenteen ja tilanteen vaikutuksesta laajentumisproblematiikkaan. Magonelle eurooppalainen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on kansallisten ja yleiseurooppalaisten intressien yhteen kietoutumista ja Euroopan unionin rajojen turvaamista eurooppalaisen naapuruuden kehittymisen tuloksena (Magone, 2011).

Kun Magone käsitelee nykyisen eurooppalaiseksi alueeksi kutsutun kokonaisuuden ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, hän keskittyy pääasiassa Euroopan suurten, pienten ja puolueettomien maiden ulkopoliittisten linjausten esittelyyn ja tuo esiin NATO-yhteistyön tarpeellisuuden. Magone pitää Ranskan ja Englannin jäsenyyttä YK:n turvallisuusneuvostossa (TN) tekijänä, joka luo monia kysymyksenasetteluja Euroopan ulko- ja turvallisuuspoliittiselle toiminnalle; ts. millaista painoarvoa Euroopan muiden suurten maiden (esim. Saksa, Espanja ja Puola) ja varsinkin pienten ja puolueettomien maiden näkemykset saavat TN:n päätöksenteossa Ranskan ja Englannin jäsenyyden kautta (Magone, 2011). 

Ranskan ja Englannin jäsenyys TN:ssä tuo näille kahdelle maalle merkittävän haasteen Euroopan yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämisessä. Kysymys kuulee: ovatko nämä kaksi maata valmiit luopumaan asemastaan YK:n turvallisuusneuvostossa ja niin muodoin valmiit luottamaan EU:n ulkopoliittisten instituutioiden pysyvän edustajan päätöksentekoon Ranskan ja Englannin hyväksi.

Eurooppaa ei ole olemassa yksiselitteisesti aluerajattuna tai määriteltynä instituutiona. Lisäksi EU:n ulko- ja turvallisuuspoliittisella, Euroopan rajat turvaavalla ulkopoliittisella yhdentymisellä on pitkä ja kenties loputon tie kuljettavanaan. NATO:n rooli Euroopan turvallisuusrakenteena tulee vahvistumaan.

 

Lähteet:

Anderson, Kuvitellut yhteisöt – Nationalismin alkuperän ja leviämisen tarkastelua, suom. 2006

HE 67/2006 - Hallituksen esitys Eduskunnalle Euroopan perustuslaista tehdyn sopimuksen hyväksymisestä ja laiksi sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta

Helkama, Myllyniemi ja Liebkind, Johdatus sosiaalipsykologiaan, 2013

Hobsbawm, Keksityt perinteet, suom. 1983

Jackson ja Sorensen, Introduction to International Relations, 2010

Magone, Contemporary  European Politics, 2011

Mikkeli, Eurooppalainen identiteetti ja federalismi, Eurooppa-tietoa sarja, nro 168, 1998

Mikkeli, Mistä puhumme, kun puhumme Euroopasta, Historiallinen aikakausikirja, 2005

Mäkinen, Ohjelmoidut eurooppalaiset - Kansalaisuus ja kulttuuri EU-asiakirjoissa, 2012

Pyöriä, Politiikka 40:2, s. 157–160, 1998 -https://www.avoin.helsinki.fi/kurssit/val05johd/Castellsinesittely.pdf

Die Zeit: Wer nicht zu Europa gehört, 2000 - http://www.zeit.de/2000/41/200041_selbstbehauptung.xml 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat